Käsittely: Rahoitusohjauksen, arvoperustan ja työn laadun välinen dynamiikka
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjaukseen perustuva rahoitusmalli pyrkii tehostamaan korkeakoulujen toimintaa ja lisäämään koulutuksen vaikuttavuutta, mutta taloudellisten kannustimien suora yhteys opetuksen todelliseen laatuun muodostaa monimutkaisen ja kiistanalaisen kysymyksen. Yhtäältä voidaan perustellusti esittää, että selkeät määrälliset tulostavoitteet ja julkisten resurssien sitominen suorituksiin pakottavat oppilaitokset tarkastelemaan toimintatapojaan kriittisesti, optimoimaan ajankäyttöä ja poistamaan opintojen etenemistä hidastavia rakenteellisia esteitä. Tämän tulosohjausta puoltavan näkemyksen mukaan taloudelliset mittarit luovat läpinäkyvyyttä, lisäävät institutionaalista vastuuta ja kannustavat korkeakouluja huolehtimaan opiskelijoiden sujuvasta valmistumisesta työelämään. Toisaalta mekaaninen ohjausmalli uhkaa yksinkertaistaa korkeakoulutuksen ja oppimisen perimmäistä tarkoitusta. Laadunhallintaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa painotetaan, että laadun määritelmä ei voi tulla oppilaitokseen sen itsensä ulkopuolelta, vaan laadun jatkuva kehittäminen kytkeytyy aina elämän yleiseen arvoperustaan ja vaatii taustalla vaikuttavien arvojen tekemistä näkyviksi ("TQM – lisää laatua opetukseen", 1993). Mikäli rahoituskannustimet ohjaavat korkeakoulujen arviointia ja huomiota yksipuolisesti suoritemääriin, syntyy väistämätön ristiriita mittareiden täyttämisen ja aidon laadullisen syventymisen välille. Tämä jännite heijastuu suoraan akateemisen henkilöstön työhön ja pedagogiseen hyvinvointiin. Työelämän laadun tarkastelussa on korostettu, että työn merkityksellisyys muodostaa keskeisen ja laajasti kiinnostavan työelämän laadun perustan ("Työn merkityksellisyys on työelämän laatua", 2013). Jos opettajien ja tutkijoiden työaikaa siirtyy opiskelijoiden laadukkaasta ohjaamisesta ja opetuksen kehittämisestä hallinnolliseen raportointiin sekä pistekertymien seuraamiseen, työn sisäinen merkityksellisyys heikkenee, mikä voi heikentää myös opiskelijoiden oppimiskokemusta. Rahoitusmalli voi toimia hallinnollisena resurssienjakovälineenä, mutta kestävä koulutuksen laatu rakentuu lopulta asiantuntijayhteisön sisäisestä motivaatiosta, yhteisistä arvoista…