Analyysi: Ammattikorkeakoulujen käsitteellinen profiili ja tehtäväkenttä
Ammattikorkeakoulujen käsitteellinen määrittely pohjautuu vahvasti korkeakoulutuksen duaalimalliin, jossa ammatillisesti suuntautunut korkeakoulutus ja soveltava tutkimus muodostavat oman itsenäisen tehtäväkenttänsä suhteessa perinteisiin yliopistoihin. Kuten korkeakoulutuksen tutkimuksessa tuodaan esiin, ammattikorkeakoulujen erityisprofiili rakentuu työelämälähtöisen tiedonmuodostuksen ja alueellisen kehittämisen ympärille [1]. Tämä eriyttää ammattikorkeakoulukonseptin tiedeyliopistoista, joiden päätehtävänä säilyy perustutkimus ja siihen nojaava opetus. Kansainvälisessä tarkastelussa ammattikorkeakoulut tarvitsevat suotuisat toiminnalliset ja institutionaaliset puitteet, jotta niiden soveltava tutkimus- ja opetusprofiili pystyy vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän haasteisiin [2]. Toimintaympäristön vaatimukset korostavat korkeakoulutuksen ja työelämän kiinteää kytkentää, jolloin ammattikorkeakoulujen keskeisiksi käsitteiksi nousevat soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus [1]. Samalla ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavat suoritus- ja tulosperusteiset rahoitusmallit, jotka asettavat omat institutionaaliset reunaehdot käsitteelliselle työnjaolle ja koulutuksen vaikuttavuudelle [3]. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus muodostaa kokonaisuuden, jossa ammattikorkeakoulut käsitteellistetään sekä korkeatasoisen ammatillisen koulutuksen tarjoajina että soveltavan asiantuntijatiedon tuottajina yhteiskunnan kriittisillä osaamisalueilla.